Keräsimme yhteen lopulta viisi suosituinta osakelistausta ja teimme näistä yhteenvedon pienellä mausteella. Tuohon vuonna 2012 laadittuun (ja unohdettuun) laskentataulukkoon ei ole sittemmin kajottu, joten se antaa oivan mahdollisuuden testata listausten ennustusvoimaa nyt reilun viiden vuoden jälkeen. Silloiseen vertailuun valikoitui mukaan seuraavat listat, joista lyhyt esittely ohessa:
- Balancen listan tavoitteena on löytää suomalaiset pörssiyhtiöt, joilla on paljon arvonnousuun ja osinkoon myönteisesti vaikuttavia ominaisuuksia. Kauppalehden sivuilta löytyvä lista palkitsee hyvän kannattavuuden ja maltillisen arvostuksen (P/E) yhtiöitä. Lista rankaisee hieman pienestä yrityskoosta isomman riskin takia.
- Liisan listaa ylläpitää Pörssisäätiö ja se perustuu ”edullisuuteen” (P/E -luku) suhteessa ”odotettuun tuloskasvuun” (EPSin parin seuraavan vuoden kasvu). Listan ajankohtaisin versio löytyy nykyään täältä. Liisan lista perustuu osin Inderesin tekemiin ennusteisiin.
- Timon listan on Tohtori Timo Narumon Piksu.net-sivustolta katsottavissa oleva osakelistaus, jonka laskentamenetelmä pyrkii erottelemaan firmat niiden osakkeen nykyisen arvostustason perusteella. Kärkipuolen osakkeille ennustetaan nousupotentiaalia ja loppupuolen osakkeet tulkitaan yliarvostetuiksi ja laskeviksi.
- Sergion lista perustui viiteen erilliseen seurantaan, joista osassa lasketaan arvonmääritysmallien avulla nykyarvot yrityksille ja suhteutetaan ne osakekurssiin. Tulosennusteet ”Sergio” poimi Arvopaperi-lehdestä. Nykyinen lista löytyy täältä.
- Inderesin lista oli yksi versio monesta nykyisestä analyysiyhtiö Inderesin tuottamista osakelistauksista. Inderesin vuodesta 2011 ylläpidetty mallisalkku perustunee ainakin osittain tähän vuoden 2012 listaan, joten tämän listan suoritusta on myös jännä tutkailla ja vertailla tuohon mallisalkkuun.
Alla em. listojen keskiarvoon perustuvan yhteenvetorankingin mukaiset kuumimmat ja kylmimmät osakkeet. Oma sisäiseen käyttöön tarkoitettu pH-osakerankingimme perustui ajatukseen, että sekä listausten kärkeen että pohjalle sijoittuvia osakkeita tulisi välttää.
Yksinkertaisesti ajatuksena oli se, että pohjalle kerääntyy epätoivoisessa asemassa olevia yhtiöitä kun taas listauksen kärkeen sijoittuu jo hieman liian positiiviisia odotuksia ja oletuksia omaavia yhtiöitä.
Omassa listassamme korkealle arvostetut osakkeet olivat leikkisästi liian "emäksisiä" koskettaviksi (max. pH 14). Listan pohjalla olevat osakkeet ovat taas niin heikosti arvostettuja, että ne ovat taas varmasti liian "happamia" vielä pidempäänkin (min. pH 0). Pahnan pohjimmaisten yhtiöiden hylkiminen perustui yksinkertaisesti siihen, että todelliset käännösyhtiöt ovat varsin harvinaisia.
Alla parhaimmiksi arvostetuimmat ("emäksiset") osakkeet ja vältellyimmät ("hapolliset") osakkeet. (Osinkojen vaikutusta ei ole vielä huomioitu alla.)
Arvostetuimmat/Emäksisimmät (min. 3/5 mainintaa):
Välteillymmät/Hapokkaimmat (min. 2/5 mainintaa):
Ylimpien pH-arvojen (12.5<) kurssikehitys (5v): +135%
Välteillymmät/Hapokkaimmat (min. 2/5 mainintaa):
Ylimpien pH-arvojen (12.5<) kurssikehitys (5v): +135%
Alimpien pH-arvojen (<5.0) kurssikehitys (5v): +13%
Vertailuna OMXH Cap PI (5v): +105%OMXH Benchmark Cap PI (5v): +111%
Ylläolevista (alustavista) prosenteista voi tehdä hieman omia johtopäätöksiään edellä mainittujen listojen kollektiivisesta ennustuskyvystä tai hyödyllisyydestä. Mielenkiintoinen kysymys tietysti on, että olivatko listan keskivaiheilla tai heti kuumimman kärjen takana olevat osakkeet vieläkin tuottoisampia. Lyhyt vastaus on "kyllä", mutta pidempään vastaukseen palaan vielä erikseen myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti